Top 10 tietovisat – oppia lautapeleistä

Trivial Pursuit on tunnetuin tietovisapeli ja Suomessakin useimmista vaatekaapeista aina muuton yhteydessä löytyvä perintökalleus. Trivial Pursuit teki cameon jopa tuoreimmassa Ensitreffit alttarilla -realityohjelmassa.

Kääntöpuolella Trivial Pursuit edustaa kaikkia niitä opittuja normeja ja ennakkoluuloja, joita vastaan modernit lautapelit joutuvat taistelemaan. Pelissä pärjää vain, jos sattuu tietämään triviaaleista asioista juuri kysytyn nippelitiedon. Turhautumista ja oman pelivuoron tuhlaamista kerta toisensa jälkeen.

“Mut hei, nyt tuli helppo kysymys. Nykäsen Matti! Jee.”

Mitä tiedosta saa palkkioksi? Arpakuution. Nopanheitto määrää, mistä aiheesta saat seuraavaksi vastata, oli kyseisistä kysymyksistä hyötyä pelin lopputulemalle tai ei. Tiedon lisäksi olet nopan armoilla osuaksesi oikeisiin ruutuihin.

Näistä karvaista kokemuksista huolimatta pursulilla on vankka asema pelikaupoissa. Erityisesti joulun alla tietokilpailupelejä myydään ja kysytään paljon. Nollakynnyksen omaavat tietovisat ovat pätevä valinta myös peliharrastajan kokoelmaan, erityisesti tilanteisiin, kun väkeä on normaalia enemmän ja yhteistä tekemistä olisi kiva viritellä.

Tunnistaisitko nämä liput toisistaan? Lippupeli on kovan luokan lippuharrastajille.

Paikallisessa pelikerhossamme pelasimme erilaisia tietovisoja lähes viikoittain viime vuonna. Laatu vaihteli karmeasta hauskaan. Joskus niin karmeaan että oli hauskaa. EU-aiheisessa European Diplomassa ei riittänyt, että tiesi tietyn valtion BKT:n olevan nousussa, vaan piti arvata nousun prosenttimäärä desimaalilleen oikein.

Näin joulun kynnyksellä haluan nostaa esille uudempia, hauskoja ja paikoin jopa pelillisiä elementtejä sisältäviä tietopelejä, jotta lahjaksi päätyisi jotain muutakin kuin se jo tiedossa oleva Trivial Pursuit.

Tietovisat ovat muutenkin ajankohtaisia juuri nyt, sillä kaikessa hiljaisuudessaan Lautapelit.fi julkaisee lokakuussa uuden painoksen eläintietopeli Faunasta. Jälkimarkkinoilla huimaa arvonnousua kokenut Fauna palaa suomenkielisenä laitoksena kauppoihin kymmenen vuoden tauon jälkeen.

Listalle kelpuutin vain pelit, joissa arvaillaan pelin tietoutta, ei niinkään pelaajien interaktiota tai mieltymyksiä. Tästä syystä pelit, kuten Party Alias, Rappakalja ja Totta puhuen eivät ole mukana.

TOP 10 TIETOPELIT

10. iKNOW (2012)

Suunnittelija: Ei tiedossa
Pelaajamäärä: 2–6

iKNOW ja Bezzerwizzer ovat lähimpänä Trivial Pursuitin puhdasta arvailua ja sen korvaamista uuden sukupolven illanistujaisissa. Bezzerwizzeriä myydäänkin jälkimarkkinoilla hirmuhintaan, mutta itse en koe, että kysymyskategorioiden järjestys omien vahvuuksien mukaan poistaisi puhtaan tiedon tarvetta lähimainkaan tarpeeksi. Myös iKNOW on yksinkertainen yleistietoa kyselevä peli, mutta selkeä valintani tästä ryhmästä, koska puhtaan tiedon lisäksi pelissä voi pärjätä panostamalla muiden pelaajien vastauksiin. Voit veikata, että Visa tietää vastauksen palokunnasta, mutta ei välttämättä jurakauden agrikulttuurista.

9. Avista (arviolta 1989)

Suunnittelija: Ei tiedossa
Pelaajamäärä: 2–10

Avista muistuttaa enemmän kilpailua kuin peliä. Avista-pakasta käännetään yksi kerrallaan esille kortteja. Ensimmäisestä kortista luetaan aihe ja toisesta kirjain, jolla nopein pelaaja huutaa aihekortin itselleen pisteeksi. Kirjainkortista luetaan aihe seuraavaa kierrosta varten ja homma jatkuu uudella kortilla. Eniten kortteja kerännyt voittaa.
Avista toimii kaikilla porukoilla, mahtuu taskuun ja on pelattavissa vartissa ilman sääntöselitystä. Aiheet ovat vaihtelevia, eritasoisia ja sopivan yleismalkaisia lastenkin kanssa pelattavaksi.

8. Tiedolla tai Tuurilla (Wits & Wagers, 2005)

Suunnittelija: Dominic Crapuchettes
Pelaajamäärä: 3–7

Tiedolla tai Tuurilla on melkein loistava tietopeli, joka kompuroi maaliviivalla omaan mekaaniseen kepeyteensä. Kaikilta pelaajilta kysytään sama massadataan viittaava kysymys, kuten kuinka monta levyä tietty artisti myi 1980-luvulla tai moniko yhdysvaltalainen ei omista mikroaaltouunia, ja kaikki kirjoittavat numeerisen vastauksensa lapulle. Vastaukset asetellaan nousevaan järjestykseen ja ennen ratkaisun paljastamista kaikki saavat vapaasti panostaa pokerirahoillaan, kenen vastaukseen uskovat eniten. Lähin vastaus, joka ei mennyt oikeasta lukemasta yli, voittaa suurimman potin lisää rahaa ja kaikki oikeaa vastausta veikanneet voittavat panostuksensa verran lisätienestejä.

Tämä kaikki kuulostaa fantastiselta, mutta valitettavasti peli päättyy nopeammin kuin panostamalla ehtii reagoida. Monesti voittajaksi on selvinnyt viimeisen kierroksen onnekkaalla all-in-panoksella tai ylipäätään vain pihistelemällä ja odottamalla, että muut menettävät kaikki rahansa virhepanoksiin. Tästä huolimatta peliä on helppo suositella, jos suuret numerotilastot ja panostaminen kiinnostavat.

7. Timeline (2012)

Onko todennäköisyyslaskenta keksitty ennen sanomalehteä?

Suunnittelija: Frédérick Henry
Pelaajamäärä: 2–8

Pelaajat saavat eteensä historian käännekohtia ja keksintöjä esittäviä kortteja, joista pyritään eroon löytämällä tapahtumille oikea aikahaarukka pöydän keskelle rakentuvasta yhteisestä aikajanasta. Korttinsa voi pelata aikajanalle jonkun aiemmin paljastetun vuosiluvun eteen tai taakse. Jos pelatun kortin alta paljastuva vuosiluku ei osunut oikeaan väliin, saat uuden kortin ja vuoro siirtyy. Näin yksinkertaista.

Vaikka Timeline saa helposti tuntemaan itsensä tyhmäksi, kun ei muista keksittiinkö ruuti ennen kompassia, peli on niin kevyt ja leppoisa, että pelaajat voivat yhdessä nauraa toistensa toilailuille ja samalla oppia ihmiskunnan vaiheista.

Alun perin vuonna 2010 alkanut Timeline-sarja suomennettiin vuonna 2012 suurempaan pakettiin. Suomennos on sama kelpo peli, mutta on suuri pettymys, että kortit ovat kotimaisessa painoksessa kookkaampia kuin muissa, metallilaatikoista tunnistettavissa Timeline-peleissä. Kaikki paketit ovat onneksi itsenäisiä, joten halutessaan voi pelata vaikka pelkästään elokuva-aiheisilla korteilla.

6. Aikamatka: Suomi (2017)

Suunnittelija: Heikki Hyhkö
Pelaajamäärä: 1–8

Timeline-pelin inspiroimassa Aikamatka: Suomessa voi asetella Suomen historian merkkitapahtumia oikeaan järjestykseen Timeline-pelin säännöillä. Tämän yksinkertaisen pelimuodon takaa löytyy kuitenkin toinen, selkeästi mielenkiintoisempi variaatio, jossa annetun aiheen vuosilukua arvaillaan vuosilukutaulukosta. Oikeasta vuodesta saa eniten pisteitä, mutta pisteille pääsee myös osumalla edes lähelle. Pelaajien tasoeroa kaventaa mahdollisuus peesata. Jos stadilaismummi hymyilee siihen malliin, että Linnanmäki avattiin varmasti vuonna 1950, kannattanee omat arvionapit asetella 1950:n ympärille ja hyödyntää tätä virkeää muistoa.

Aikamatka: Suomi on hiottu peli, jota voi varauksetta suositella perheille tai aikuisväelle lahjaksi. Pelin hyllyikää pidentäisi, jos systeemiin julkaistaisiin lisää kortteja.

5. Terra (2014)

Huomaa omakätisesti peitetty apukompassi.

Suunnittelija: Friedemann Friese
Pelaajamäärä: 2–8

Terra on maantietoaiheinen tietopeli, jossa pelaajat yrittävät löytää maailmankartalta tietyn maamerkin sijainnin. Vaihtoehtoisesti omat veikkausnappulansa voi käyttää esimerkiksi maamerkin korkeuden tai vuosiluvun arviointiin. Pisteitä saa eniten, jos osuu oikeaan kohtaan, mutta viereisistäkin ruuduista palkitaan. Koska kaikki veikkaukset tehdään avoimesti yhteiselle pelilaudalle, peesaaminen on mahdollista.

Maantieto on vaimoni suosikkiaihe, joten julkaisuvuotena odotimme molemmat Terran asettuvan tietopelien kärkeen. Kaksi asiaa kuitenkin madalsi Terran menestystä:
Aiemmin julkaistu eläintietopeli Fauna, johon Terra perustuu, on pienen nipsun parempi. Pelit ovat liki identtiset ja Terrassa on jopa yksinkertaisempi pisteytys, mutta eläinten laajempi levinneisyys luo kartalle monipuolisempia veikkauksia kuin selvästi tiettyyn maanosaan kuuluva rakennus tai luonnonpuisto. Tilannetta heikentää entisestään, että Terran kortteihin on merkitty vihjeeksi kompassi, joka suoraan kertoo, mistä ilmansuunnasta esimerkiksi etsitty aavikko löytyy. Ilman kompassia voisin veikata Aasiaa, Afrikkaa tai Australiaa, mutta kompassi rajaa haetun alueen maailmankartan yhteen nurkkaan, joten kaikki keskittyvät samalle alueelle.

Terra oli vuosia hyllyssämme pelikiellossa, kunnes löysimme lähikaupasta juuri sopivan kokoiset mustat tarrat peittämään kompassit. Nyt Terramme on viimein kilpailukunnossa, mutta maineesta on hankala päästä eroon.

4. Smart10 (2017)

Osa jäljellä olevista maista puhuu ranskaa. Ehkä.

Suunnittelijat: Christoph Reiser, Arno Steinwender
Pelaajamäärä: 2–8

Smart10 on muovinen lelu, joka kertoo kysymyksen ja siihen kymmenen vastausvaihtoehtoa. Lukuisat valmiit vastaukset, joista osa on hämäystä, tekevät pelistä helposti lähestyttävän ja koko pieni pelilaatikko kulkee helposti mukana illanistujaisiin.

Kysymyksestä riippuu, etsitäänkö pelissä oikeita vastauksia vääristä, nippelitietoa vai oikeaa järjestystä esimerkiksi Bond-elokuville. Jos haetaan vain oikeita vastauksia, näiden lukumäärä vaihtelee, joten et voi koskaan olla varma, vieläkö kannattaa arvailla, jos keskiajan ruokatuotteet eivät ole tiedossa.

Vuorollaan pelaaja antaa vastauksen ja nostaa yhden nupin laitteesta irti. Nupin alta paljastuu, olitko oikeassa. Oikeasta vastauksesta saat pisteen ja vuoro siirtyy seuraavalle. Seuraavalla vuorollasi voit joko passata ja pankittaa tältä kierrokselta keräämäsi pisteet tai riskeerata kaikki kierroksen pisteesi uudella arvauksella. Kaikkien passattua tai vastattua väärin, laite avataan ja kaksipuoleinen kysymyskortti siirretään päältä pakan pohjalle.

Smart10:istä on julkaistu myös juniori-versio, joka on sama laite eri kysymyksillä. Lasten kysymykset ovat nekin hauskoja, joskin liian usein turhan helppoja aikuisille. Mikään ei tietysti estä hyppäämästä heti seuraavaan kysymyskorttiin.

Smart10-laitteeseen voi ostaa myös lisäkysymyspatteristoja, joten vaikka yhdellä pelikerralla kolistelee helposti parisenkymmentä kysymystä läpi, pelattavaa riittää myös peruspaketin jälkeen.

Muovisena kapistuksena vastaukset peittävät mustat nupit kuluvat käytössä ja joskus vuosien saatossa varmasti tippuvat itsekseen. Vielä näin ei ole kuitenkaan käynyt.

3. Cardline (2012)

Suunnittelija: Frédérick Henry
Pelaajamäärä: 2–8

Cardline on ehostettu Timeline eri aiheilla. Historian sijaan pelaajat asettavat yhteiseen korttiriviin oikeisiin väleihin joko eläimiä, valtioita, dinosauruksia tai Marvel-hahmoja. Meillä on pelattu eläimillä (Cardline: Animals) ja valtioilla (Cardline: Globetrotter) ja molemmat toimivat hienosti.

Ainut ero Timeline-peliin on, että jokaisella kortilla on yhden vuosiluvun sijaan useampi määrite. Eläimistä arvuutellaan pituutta, painoa ja elinvuosia. Valtioista haetaan väkilukua, pinta-alaa, BKT:tä tai hiilidioksidipäästöjä. Näin pelin käyttöikä on huomattavasti pidempi ja samalla vaikeammin muistettavissa ylipäätään, kun järjestys muuttuu pelistä toiseen.

Eläinten ja valtioiden looginen päättely ilman varmaa tietoa on myös helpompaa käsillä heiluen ja muihin tietoihin verraten kuin historiallisten keksintöjen aikatauluttaminen.

2. Fauna (2008)

Suunnittelija: Friedemann Friese
Pelaajamäärä: 2–6

Fauna on Terran edeltäjä ja tänä syksynä uuden julkaisun saava eläintietopeli. Klassikko, jossa eläinten asuinseutuja etsitään maailmankartalta ja samalla arvuutellaan eläinten pituutta, painoa ja mahdollisen hännän pituutta. (Vinkki: hännätön häntä on 0 sentin pituinen.)

Fauna on modernin tietopelin esikuva. Pelissä esiintyviä merkillisiä eläinlajikkeita ei tunne kuin asiaan perehtynyt zoologi, joten kaikilla on mahdollisuus. Ja vaikka joku tunnistaisi norsun, kaikilla on vapaus hyödyntää tämän tietäjän asettamia panoksia vinkkeinä omille arvioilleen. Tarkasta tiedosta palkitaan, mutta viereinenkin osuma riittää. Poikkeuksellisesti useimpiin triviapeleihin nähden Faunaa voi pelata mekaanisesti optimoiden, tietämättä mitään, kun voit asettaa panoksesi mahdollisimman suurille alueille, kuten valtameriin, joista saat eniten potentiaalisia naapurialueen pisteitä.

1. Globalissimo (2008)

Onko Norjassa enemmän autoteitä kuin Kolumbiassa tai Keniassa?

Suunnittelija: Günter Burkhardt
Pelaajamäärä: 2–6

Faunaa enemmän meillä on pelattu Globalissimoa, harmillisesti vain saksaksi julkaistua maantietopeliä. Globalissimossa arvioidaan kullakin kierroksella vaihtuvien valtioiden järjestystä kierroksittain vaihtuvan aiheen mukaan. Arvioisitko esimerkiksi, onko Suomessa väkilukuun suhteutettuna enemmän lääkäreitä kuin Sveitsissä? Tai onko Japanissa enemmän kulkuneuvoja kuin Intiassa?

Globalissimossa toistuvat Faunan hyvät suuntamerkit uusille tietopeleille. Tarkkaa tietoa ei tarvita, vain arvioita, mille sijalle lippukorteissa esitetyt maat asettuvat keskinäisessä järjestyksessä. Oikeasta veikkauksesta saat eniten pisteitä ja vain totaalinen epäonnistuminen, yleensä naurujen ja yhteisen epäuskon saattelemana, jättää kokonaan pisteittä.

Vanhoista kankeammista pelimekaniikoista muistuttaa tietyin väliajoin pisteradalta eteen osuvat aidat, joissa aidan kohdanneelta pelaajalta kysytään tarkka kysymys maan sijainnista kartalla tai maan pääkaupunkia (Globalissimo muistuttaa, että joillakin valtioilla on useampia). Aidoilla on teoriassa mahdollisuus pysäyttää pisteradalla eteneminen kollektiivisesti, jos porukassa on heikompi maantiedon tuntemus tai arpakäsi nostaa etsittäväksi maaksi toistuvasti jonkun nevöhöödin. Käytännössä huoli on ollut turha ja aidat ovat tasoittaneet muuten potentiaalista tasoeroa, kun pistekärki kompastuu sopivasti.

Pisteradan trivia-aidat kuulostavat herkästi peli-ilon vievältä mekaniikalta, joka olisi tietysti helposti poistettavissa koko pelistä, mutta meillä aidat ovat aina tuoneet sopivaa jännitystä voittotaisteluun, joten olemme pitäneet ne onnistuneesti mukana myös vähemmän triviapeleistä ja maantiedosta pitävien kanssa.

Globalissimo on liki täydellinen maantietopeli, koska pärjätäkseen ei tarvitse olla maantiedon nippeliosaaja, vaan pelatessa kysytään mielenkiintoisia rakenteellisia kysymyksiä autoteiden laajuudesta, vankien väkilukuun suhteutetusta määrästä ja väestötiheydestä. Silti jonkinlainen tietämys eri maiden kehityksestä ja paikallisesta kulttuurista antaa lähtökohtaista etua. Joskus pöydän ”varma tieto” onkin osoittautunut ennakkoluuloiksi.

Peli on myös lähes kielivapaa. Jos osaa kääntää pelin 10 aihepiiriä kerran, muuta kielipäätä ei pelatessa tarvita. Pelin merkittävin heikkous on rajallinen määrä lippuja. Jos pelin lippukortteihin julkaistaisiin lisäosana loputkin kartalla näkyvät valtiot, maksaisin laajennuksesta täyden pelin hinnan.

Jätä kommentti