Haluan pelata, mistä löydän peliseuraa?

Vein tänään autoni katsastukseen. Avaimia palauttaessaan katsastaja bongasi uuden Bunny Kingdom -pelin ohjeet kädessäni ja paljastui samalla itsekin pelaajaksi. Päädyimme juttelemaan lautapeleistä katsastushallissa pidempään kuin itse auton tarkastus kesti.

Tuntemattoman pelaajan kohtaaminen arkisen asioinnin lomassa oli mainio esimerkki lautapelaamisen levinneisyydestä. Mutta löytyykö pelaajia, kun tarve on suurin? Kun hyllyssä polttelee uusi peliostos, mutta et vielä tunne muita pelaajia. Tai näit ravintolareissulla, kuinka naapuripöydässä joukko aikuisia ihmisiä pelasi jotain korttipeliä, jossa pidettiin ensin silmiä kiinni ja sitten kortteja väärin päin kädessä. Mitä teet? Miten saat vähintään kolme pelaajaa vaativan pelisi pöydälle? Miten pääset peliporukkaan mukaan?

Sama kanssapelaajien löytämisen dilemma koskettaa sekä harrastajia että vasta pelaamisesta kiinnostuneita kokeilijoita. Lautapelit ovat pääasiassa sosiaalinen tapahtuma, jossa usein kilpaillaan yhteisistä resursseista, tietyn matkan toteuttamisesta tai tehokkaimman väylän löytämisestä ennen muita. Jos unohdetaan soolopelit ja muut nykyajan Pasianssin korvaajat, tarvitset kanssapelaajia pelataksesi lautapelejä.

Kovakin peliharrastaja voi olla jumittunut pieneen lähipiiriinsä tai pelaamaan esimerkiksi puolison kanssa kaksinpelejä, vaikka maailma on täynnä vähintään kolme, neljä, viisi ja jopa kahdeksan pelaajaa vaativia pelejä. Onneksi tässä samassa tarpeessa piilee jokaisen pelaajan pelastus. Olit sitten uusi tai kokenut, Teemu Selänteen veroinen sosiaalinen eläin tai ujo kotihiiri. Kaikki lautapelaajat tarvitsevat kanssapelaajia ja täten herkästi toivottavat uudet pelaajat tervetulleiksi pöytään.

1. VAIHE – LÄHIPIIRIN KOUKUTUS

Helpoin askel pelin aloittamiseksi on, jos oma puoliso, sisarus tai muu lähipiirin henkilö on kiinnostunut kokeilemaan modernia lautapelaamista. Tarvittaessa käytä asiaan sopivaa houkutinta tai teemaa, josta potentiaalinen pelikumppanisi olisi kiinnostunut. Villin lännen sankaria ja historiallisista juhlapuvuista kiinnostunutta tuttua kannattaa lähestyä eri paketilla.

Rokoko (2013)

2. VAIHE – PIIRIN LAAJENNUS

Kaksinpelit ovat parasta mielen aikidoa, mutta valtaosa peleistä vaatii useamman pelaajan, joko toimiakseen kunnolla tai toimiakseen lainkaan. Onnekkaimmat löytävät lisää peliseuraa työpaikaltaan, opinahjosta tai tiiviistä ystäväporukasta, jossa on yhtä aikaa hurahdettu pöydällä tapahtuvaan maanviljelyyn (Agricola) tai äänekkäämpään papukauppaan (Bohnanza).

Jos lisävoimia ei löydy omasta takaa, peliseuraa kannattaa etsiä lähikirjaston tapahtumakalenterista ja Suomen lautapeliseuran peli-illoista, jotka ovat molemmat usein yksi ja sama tapahtuma. Suomen lautapeliseuran julkisista ja kaikille avoimista peli-illoista ilmoitetaan seuran keskustelualueella. Erityisesti suurissa opiskelijakaupungeissa on suuri todennäköisyys, että viikoittaista peliseuraa löytyy valmiina odottamassa uusia pelaajia.

Sosiaalinen media on viime vuosina tuonut mukanaan kaksi uudistusta yllä mainittuun kaavaan: pelaajat löytävät entistä helpommin toisensa yhteisen alustan kautta, mutta samalla väki on pirstaloitunut eri medioihin ja ryhmiin. Facebookin lautapeliryhmiä löytyy joka lähtöön ja lähiöön kautta maan, alkaen Helsingin Kallion lautapelaajista ja jatkuen Hyvinkään lautapeleistä aina Joensuun lautapelaajiin asti.

Jos asut tai liikut Tampereella, olet etuoikeutettu ja löydät samanhenkistä seuraa Suomen ensimmäisestä lautapelikahvilasta, Tavernasta.

3. VAIHE – KAIKEN ALKU JA LOPPU

Kun suurempi vakioporukka käy liian tutuksi, paikkakunnaltasi ei millään löydy tarpeeksi kanssapelaajia tai muuten vain haluat nähdä, mitä ihmettä suuremmissa pelitapahtumissa tapahtuu, kokeile Suomen lautapeliseuran pelitapahtumia. Näistä suurin ja maineikkain on Helsingissä syksyisin järjestettävä Lautapelaamaan-viikonloppu, jossa Kaapelitehdas avaa ovensa kaikille pelaajille tasosta riippumatta. Lautapelaamaan-tapahtuman päänähtävyys on lautapeliseuran massiivinen kokoelma, jonka yli 1 000 peliä ovat vapaasti lainattavissa tapahtuman aikana. Lautapeliseura järjestää vuosittain myös muita vastaavia tapahtumia, kuten Kuopiossa perinteeksi muodostuneen vapaan pelaamisen Kinkkuconin sekä eri teemaan keskittyviä coneja, kuten Turussa viimeksi järjestetyn SMConin.

Seuran kokoelma on vaihtuvassa mittakaavassa esillä ja pelattavissa myös useimmissa muissa pelaamiseen liittyvissä coneissa läpi vuoden, kuten hiljattain Desuconissa, juuri tänään järjestettävässä Hypeconissa ja myöhemmin kesällä järjestettävässä Ropeconissa.

Conit ovat hyvä paikka päästä pelaamaan muuten hankalasti peliseuraa löytäviä pelejä tai ylipäätään tutustua lautapelaamisen maailmaan. Olen tavannut ihmisiä, jotka ovat aloittaneet Lautapelaamaan-tapahtumasta ja tulleet seuraavana vuonna uudelleen. Ihmisiä ja erilaisia pelaajia on tapahtumassa niin paljon enemmän kuin perinteisissä viikoittaisissa peli-illoissa, että jokaiseen pöytään löytyy jotakin.

Ehkä joku pelaa kanssani Bunny Kingdomia vielä tänään.

One thought on “Haluan pelata, mistä löydän peliseuraa?

  1. Jos voin tänne mainostaa, niin Pääkaupunkiseudun Lautapelaajat kokoontuu joka maanantai Bruuveriin (klo 18) ja joka keskiviikko Lost In Helsinkiin (klo 17) peli-iltojen merkeissä. Facebookista tosiaan löytyy tarkemmat infot näistä kaikille avoimista peleistä ja mukaan voi hyppää koska vain aloitusajan jälkeen. Sitä Bunny Kingdomiakin on noissa pelailtu 😉

Jätä kommentti