Kuinka nopeasti Top 10 -lista vanhenee? Kuinka hyviä ulkomailta kannetut lomalöydöt lopulta olivat? Tässä katsaus menneiden vuosien valikoituihin sisältöihin ja erillisnostoina muutamat sisältöpäivitykset.
Lautapelejä viidellä eurolla
Pelien hinnat ovat jatkaneet nousuaan viime vuosina ja parhaillaan meneillään oleva kuljetuskriisi ei ainakaan helpota tilannetta. Samalla uudet painokset vanhemmista peleistä ovat tuplanneet aiempia hintoja. Näin on käynyt muun muassa Glen Morelle, Rokokolle ja Kemetille.
Jälkimarkkinoilla yleensä kysyntä määrittää hintoja, minkä takia verkon kirpputoreilta pystyy edelleen löytämään todellisia helmiä, jos vain tietää mitä etsiä. Loistavat iäkkäämmät pelit, kuten Citadels ja Mykerinos, ja muuten vain tuntemattomat nimikkeet, kuten Pergamon, irtoavat yhä naurettavaan viitosen hintaan. Hiljattain poimin kotiin kansikuvan Cube Quest -neppailupelin kympillä, katseltuani sitä ensin puoli vuotta kenen tahansa saatavilla.
Top 10 – roll ‘n write
Kuponkipelien top-lista vanheni aikanaan viikossa, kun lautapelimarkkinoiden pahin kupongintäyttöbuumi oli käynnissä ja erilaisia piirtelypelejä sateli jatkuvalla syötöllä testiin. Tästä syystä koostin erillisen julkaisun lajityypin peleistä, joita testasin pian top-listan jälkeen.
Vaikka listan jälkeen julkaistut lajityypin nimekkäimmät uutuudet, Welcome To…, Ganz Schön Clever ja Cartographers jättivät laimean jälkimaun, vanhasta kymmenen kärjestä olisi silti vain kärkinelikko enää mukana päivitetyllä Top 10 -listalla. Uusia tulokkaita kategoriassa olisivat ainakin Twenty One, Silver & Gold ja Trails of Tucana sekä kenties Harvest Dice ja Knapp Daneben!.
Top 10 – rumat pelit
Ai että! Stefan Feldin Carpe Diemistä on listan jälkeen julkaistu peräti kolme painosta, mutta edes pelin tarkoituksella viilattu ja uusittu ulkoasu ei pelastaisi sitä listalta. Myös suomeksikin tänä vuonna julkaistu tetrispeli My City kuuluisi tälle listalle. Mahtava peli, mutta pahoinvointia aiheuttava ulkoasu.
Lomalöytöjä
Noin puolet näistä Euroopan pelikauppojen lomatuliaisista on saanut lähteä.
Kovista kaksinpeleistä pelasimme Kahunan nopeasti puhki, mutta Hanamikoji säilyy tukevasti kokoelmassa.
Vaimon valinnoista ympäristöpeli Klimapoker on ollut tähänastisen harrastuksen vaikein pelikokeilu, kun digimaailmasta puuttuvia enkkusääntöjä piti kaivaa saksalaisen arvion Google-käännöksestä. Liian häsmäistä sekoilua, että olisi jaksanut yrittää liikaa. Cat Lady sen sijaan on yhä nopeiden settipelien kärkeä ja saapuikin pian oman arvioblogauksen jälkeen myös Suomen kauppoihin.
Lowlands oli reissun suurin möhkäle, mutta pöydällä lasinen tapaus. Omaa maatilkkua oli hauska kehittää Fields of Arlen hengessä, mutta yhteisen padon luoma tunne voittoon karanneesta pelaajasta ei sytyttänyt aivan yhtä suurta paloa, että olisimme ikinä saaneet pelille toista pelikertaa ennen hyllytilan luomaa poistopainetta.
Alelaarin halvat korttipelit olivat fifti-fifti osumia ja huteja. Land Unter on ollut pelikerhossa jopa toivottu filleri. Majavapeli Dam it! tuli valmiiksi enkkuohjeilla, mutta ei jostain syystä saanut laajempaa näkyvyyttä. Kelpo settienkeräyspeli, jos etsii jotain Pearlsin tapaista.
Blindes Huhnissa tykkäsin tavasta, jolla omien korttien järjestystä ei saanut muuttaa Bohnanzan ja Luxorin tavoin. Peli-iltoihin mahtuu kuitenkin rajallinen määrä tikkipelejä, joten vähensin tarkoituksella kokoelmastamme kaikki muut tikkipelit The Bottle Impin ja Druidsin tieltä.
Knatsch oli todellakin rikki, kuten blogin kommenteissa varoitettiin.
Esittelyssä ulkomaiset lautapelikaupat
Ulkomaisten pelikauppojen listaan on jälkikäteen päivitetty kokemukset Tukholman Dragon’s Lairista ja maininta Riihimäen Uudesta kirjakaupasta, joka tarjoaa keskiuusimaalaisille yllättävän hyvän vaihtoehdon lautapelitukikohdaksi suurempien kaupunkien välissä.
Riian Brain Games löytyy nykyään myös parista ostoskeskuksesta ja turistikeskustan vanhasta kaupungista, josta löytyy sivuliikkeen lisäksi myös lautapelikahvila. Brain Gamesin lautapelikahvilassa maksetaan älykkäästi per pelipöytä, ei yksittäisen pelaajan läsnäolosta, ja lainattavia pelejä on hyllyssa hyvä määrä.
Hellapagos – Pako autiolta saarelta
Hellapagos julkaistiin tänä vuonna suomeksi nimellä Survivors of Hellapagos. Kaupoille mars! Survivors of Hellapagos pääsi myös Pelaajien valinta -kilpailussa harrastajasarjan finaaliin.
Hellapagosiin julkaistiin tässä välissä myös kolmen lisämoduulin laajennus Hellapagos: They’re No Longer Alone, joka on ainakin joissain maissa upotettu osaksi myös uusinta peruspelin pakettia. Lisuri tuo mukanaan uuden satsin epämääräisiä sääntötulkintoja, mutta muuten uudet moduulit piristävät peliä entisestään. Pelaajakohtaiset persoonat tuovat helposti lisäväriä kaikkiin pelikertoihin ja kokeneemmat ryhmät voivat ottaa mukaan satunnaistapahtumia, jotka antavat kunkin kierroksen heimopäällikölle uusia päätöksiä.
Aikamatka Westerosiin: Raportti Game of Thrones -megapelistä
Aegon’s Conquestia ei tietääkseni ole sittemmin nähty Suomessa. Ennen pandemiaa ja sosiaalista eristäytymistä Suomessa kuitenkin ehti pyöriä joitakin muita megapelivirityksiä ja valikoidut ravintolat ja tapahtumayrittäjätkin yhdistivät voimiaan erilaisiin ravintolamenun aikana pelattuihin murhamysteereihin. Itsekin olin tällaiseen menossa, kunnes tuli sulku.
Hot 10 – talven 2018 kuumimmat pelit
Menneen talvikauden toivepeleistä suurin osa on löytänyt tiensä testiin. Vain blokkisotapeli Hammer of the Scots ja 878 Vikings haahuilevat vielä horisontissa. 878 Vikingsin sain melkein hankittua omaan hyllyyn, mutta myyjän kanssa tinkaaminen jäi kesken, kun Facebook piilotti myyjän heltymisviestin kahdeksi kuukaudeksi. Hammer of the Scotsia voisin ilolla pelatakin, mutta omaan hyllyyn ei ole tulemista ennen kuin aiemmat saman lajityypin edustajat löytävät peliseuraa. Nihkeää on.
245 ohjekirjaa vuodessa – kuppi on nurin
Vallitsevasta pandemiasta huolimatta luin vuonna 2020 jotakuinkin 247 eri lautapelin sääntörykelmää. Mikä on aivan uskomaton määrä ilman viikoittaista peli-iltaa. Joukossa koko joukko lastenpelejä, soolopelejä ja reittaustunkkeja paremman puutteessa.
Testissä Helsingin lautapelikahvila ja Gloomhaven
Nihkeän Gloomhaven-kokeilun jälkeen pelasin pienemmän paketin Gloomhaven: Jaws of the Lionin läpi ja tykkäsin.
Helsingin lautapelikahvila Café Boardgame jäi jatkuvien rajoitusten jalkoihin ja oli jo lopullisesti sulkemassa oviaan, kunnes yritystoiminta siirtyi hiljattain uusille omistajille. Onnea ja menestystä heille.
Top 10 – Kaksinpelit, joiden ei pitänyt olla
Yllättävien kaksinpelien joukkoon kuuluisi ehdottomasti mukaan myös arkeologisista ruukkukaivauksista ja noiden löytöjen museoinnista kertova Pergamon. Koko peli antaa olettaa, että “pelaa vain moninpelinä, koska kaksinpelissä joudutte ottamaan mukaan ylimääräisen peliä hankaloittavan lisämeeplen…”, mutta siinäpä se ero sitten olikin. Nopea, sujuva ja täysin kaksinpelattavissa oleva valtavirrasta eroava lautapeli.
Vuonna 2011 julkaistusta Pergamonista on muuten ensi vuonna tulossa uusi Second Edition -painos.
Wingspan – hypen siivillä
Wingspan julkaistiin sittemmin suomeksi ja olin mukana valitsemassa peliä vuoden harrastajapeliksi Pelaajien valinta -raadissa. Suomennoksessa tulee mukana erillinen uusia pelaajia helpottava starttipaketti, jossa jokainen pelaaja saa pelaajakohtaisen aloitusohjeen, jota seurata ensimmäiset kierrokset. Erittäin hyödyllinen lisäapu, jos Wingspan sattuu olemaan ensimmäinen oikea harrastajapeli.
Marvel Champions – sankarit vertailussa
Alkuperäisen sankarivertailun jälkeen listalle on lisätty vertailut Ms. Marvelista ja Hulkista. Sittemmin olen pelannut myös Thorilla ja Ant-Manilla ja kaikkia näitä voi suositella estoitta. Thor ei ole lainkaan niin huono kuin etukäteen luin ja Ant-Man taasen on yksi pelin tasapainoisimpia sankareita. Uudemmista tulokkaista Quicksilver ja Scarlet Witch -duo odottavat kaapissa suojamuovien saapumista paikalliselle jälleenmyyjälle. Logistiikan ketju on ollut pitkä.